Kilpirauhasen vajaatoiminta - usein tunnistamaton sairaus

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yhä yleistyvä sairaus. Monilla vajaatoiminta on tunnistamaton ja sitä saatetaan hoitaa esimerkiksi masennuksena. Tyroksiini-hormonilääkitys ei sovellu kaikille, joten muitakin hoitovaihtoehtoja tarvitaan.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa ei ole aina helppo jäljittää, sillä oireet kehittyvät usein hitaasti. Oireita voivat olla mm. väsymys, ajatuksen hitaus, masentuneisuus, palelu, kuiva iho, hiustenlähtö, ummetus, painonnousu, turvotus, kuorsaaminen, käheys, nivel- ja lihaskivut, lihasheikkous, matala verenpaine, kuukautishäiriöt ja hidas sydämen syke.
Meillä on myös kovin vähän lääkäreitä, jotka olisivat kokonaisvaltaisesti perehtyneet etenkin kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon. Kunnallisessa terveydenhoidossa pitäydytään liian usein vain verikokeiden viitearvojen tarjoamaan informaatioon ja pelkkään tyroksiini-lääkitykseen.
Psykiatrian erikoislääkäri Tiina Keldrima kiinnostui kilpirauhasen toiminnasta psykiatrin työnsä kautta.
- Potilastyössäni olen havainnut, että esimerkiksi masennusoireet tai aloitekyvyttömyys tulevat yllättävän usein kilpirauhasen vajaatoiminnasta, jota ei ole diagnosoitu eikä hoidettu. Taustalla ei ole siis aina psyykkinen ongelma, hän toteaa.

Kuunteleminen on osa tutkimusta
Suomessa kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä on ollut viime vuosina yhä enemmän. Ne aiheuttavat hyvin monimuotoisia ongelmiamonille ihmisille. Joidenkin kohdalla saattaa mennä pitkä aika ennen kuin rauhasen vajaatoiminta onedes tunnistettu.
Monet potilaat kokevat nykyisin, ettei heidän oireitaan kuunnellatai niitä ei oteta tarpeeksi todesta. Esimerkiksi väsymys voi johtua muustakin kuin kilpirauhasetoimintahäiriöstä - ja on usein myös masennuksen kumppani.
Masennukseen useimmiten löytyy syy. Se voi johtua lapsuuden traumaattisista kokemuksista, ihmissuhdeongelmista, pitkäaikaisesta stressistä jne. Ihminen myös tiedostaa olevansa masentunut.
Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa myös masennusta, mutta monet potilaat kokevat, että oireista huolimatta eivät tunnista masennuksen aiheuttajaa.
- Jos potilaalla on lisäksi epämääräisiä kiputiloja, hiusten lähtöä, heikot kynnet, palelua ja muita vajaatoiminnan oireita, silloin on tarpeen tutkia myös hormonaalinen puoli. Myös rauta-arvot ovat tärkeitä hormonituotannossa, joten seerumin rautapitoisuus on hyvä testata, kommentoi Tiina Keldrima.

Kilpirauhanen ja hormonit
Tyroksiini (T4) on kilpirauhashormoni (varastohormoni), jota elimistössä erittyy eniten (80-90%). Kipirauhasessa syntyy myös trijodityroniinia (T3); sitä syntyy kuitenkin huomattavasti vähemmän (n. 10-20%) kuin tyroksiinia. T3 on kuitenkin solutasolla lähes neljä kertaa tehokkaampi kuin tyroksiini. Suuri osa T3:sta syntyy T4:sta muuntautumalla; muuntautuminen tapahtuu maksassa, munuaisissa sekä muissa kehon soluissa.
T4 ja T3 lisäksi kilpirauhasessa syntyy käänteistä trijodityroniinia (rT3). Sitä kutsutaan T3:n peilihormoniksi ja on itsenään inaktiivinen. Sivutuotteena syntyy myös T1, T2-hormoneja sekä kalsitosiinia.
Kilpirauhasen toimintaa säätelee aivolisäke. Vajaatoiminnassa aivolisäke pyrkii piiskaamaan kilpirauhasta erittämällä TSH-hormonia (thyroid stimulating hormone), joka stimuloi kilpirauhasta. TSH-hormonin määrää pystytään mittaamaan verikokeella ja se antaa viitteitä kilpirauhasen toiminnasta.
Yleisesti ottaen kilpirauhasen vajaatoiminnassa (hypotyreoosi) tyroksiinia erittyy liian vähän ja liikatoiminnassa liikaa. Vajaatoimintaa hoidetaan useimmiten synteettisellä kilpirauhashormonilla eli tyroksiinilääkityksellä. Kaikkien potilaiden kohdalla hoito ei ole osoittautunut parhaaksi mahdolliseksi.

Mittaustuloksia
Suomessa kilpirauhasen vajaatoiminta diagnosoidaan useimmiten pelkkien veriarvojen perusteella. Yleensä TSH nousee, kun kilpirauhasen toiminta hidastuu. Samalla vapaa tyroksiini (T4V) laskee. Jos TSH on alkanut nousta, mutta T4V ei ole vielä laskenut, puhutaan tunnistamattomasta tai piilevästä kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka saattaa olla jopa oireeton.
Kilpirauhaspotilasmäärien lisääntyessä viitteellisen TSH-arvon rajaa on Suomessa koko ajan korotettu. Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain, mutta yleisesti ne ovat noin 0,4-4,5 mU/l. Esimerkiksi USA:ssa TSH:n raja-arvot ovat 0,3 - 3 mU/l.
T4V viitearvot ovat Suomessa 9-19 pmol/l. Toisinaan otetaan myös kolmas verimittaus, T3V, joka mittaa vapaan trijodityroniinin määrää.
Keldrima suosittelee oireileville asiakkailleen aina myös T3V sekä rT3 arvojen mittausta. Viimeksi mainitun lääkärit saavat tilattua tällä hetkellä vain MDD Terveyspalveluiden kautta, jolloin analyysi teetetään ulkomailla.

Haitallinen rT3 arvo
Suomen verianalyyseissä otettiin käänteinen T3 (rT3) arvo vielä 90-luvulla. Vuosituhannen vaihtuessa professorit päättivät, että käänteisen rT3 -arvon ottaminen on turhaa. Siksi sitä ei enää Suomessa tutkita, vaikka sen koodi on yhä olemassa.
Monien asiantuntijoiden mukaan käänteinen rT3 on kuitenkin tärkeä mittausarvo, sillä se on peilikuva T3:lle, vaikka se onkin inaktiivinen hormoni.
- rT3 on T3:n haitallinen vastavaikuttaja. Jos sen määrä on suuri, kilpirauhashormonireseptorit ovat täyttyneet rT3-hormoneilla T3 sijasta. Tällä on merkitystä hoidon kannalta, Kelrima kommentoi
Tyypillinen vajaatoiminnan hoito on tyroksiinilääkitys, jolla pyritään korvaamaan puutteellinen kilpirauhashormonin (T4) eritys. Monet potilaat tarvitsevat tyroksiinin rinnalle myös T3-hormonia. Pelkkä tyroksiini ei Keldriman mukaan aina sovi sellaisille potilaille, joilla käänteisen rT3 hormonin määrä on suuri. Vasta kun reseptorit saadaan puhdistettua rT3-hormonista, elimistö on voinut ottaa vastaan tyroksinia.

Omahoitoa ravinnolla
Sekä vajaa- että liikatoimintaa voi pyrkiä arkipäivässä hoitamaan myös omahoidolla, ennen kaikkea ravitsemuksella. Kilpirauhanen tarvitsee hormonien muodostukseen sinkkiä, seleeniä ja erityisesti jodia, johon se on sitoutunut.
Monet asiantuntijat sanovat, että saamme kaikki ravintoaineet ruoasta. Näin tietysti pitäisi olla, mutta maaperän köyhtymisen ja ravinnon teollistumisen myötä emme saa läheskään aina meille tärkeitä ravintoaineita tarpeeksi.
Jos tiedetään, että esimerkiksi hevosen syömästä ruohosta puuttuu hivenaineita, kuten mangaania, sinkkiä ja seleeni, niin on selvää, että ne puuttuvat myös ihmisten ravinnosta. Näin ollen huolella valitut ravintolisät ovat usein paikallaan myös kilpirauhaspotilaalla.

Mitä välttää?
Keldriman mukaan viljat ovat yhteydessä myös autoimmuunisairauksiin, joihin monet kilpirauhasen häiriötkin on luettava.
- Monet potilaat saattavat saada kilpirauhasarvojaan normalisoitua muuttamalla ravintotottumuksiaan. Tässä avuksi voi tulla on gluteiiniton ruokavalio, jolla vähentyvät usein nivelvaivatkin, hän sanoo
Kilpirauhaspotilaan on Keldriman mukaan syytä välttää kotimaisten viljojen lisäksi soijaa sekä maissia. Soija siksi, että se on kasviestrogeeni, joka saattaa lamata kilpirauhasen toimintaa. Maissi puolestaan on jo yleisesti geenimuunneltua.
Sokeri ja valkojauhotuotteet eivät kuulu terveystietoisen ihmisen ruokavalioon; ne huonontavat hyvinvointia vaikuttamalla epäedullisesti suolistoon. Keholle on hyvä antaa aikaa sopeutua uusiin tilanteisiin ja hyviin valmisteisiin, koska liian isoja annoksia keho heti pysty ottamaan vastaan.

Kilpirauhaspotilaan hoitovaihtoehtoja

Tyroksiini ei sovi kaikille potilaille, jolloin myös vaihtoehtoja tarvitaan. Erikoislääkäri Tiina Keldrima on käynyt läpi erilaisia tutkimuksia, joissa kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon on käytetty muitakin kuin tyroksiini lääkettä.
- Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että käänteinen T3 (=rT3) sekä T3:n ja rT3:n välinen suhde ovat hyviä mittareita kilpirauhasen kudoksen toiminnasta.
Elimistö tuottaa T4 hormonista aina hieman tehotonta, käänteistä rT3-hormonia. Sitä saattaa erittyä kuitenkin liikaa. T3:n liian vähäinen tuotanto ja rT3:n liiallinen tuotanto saattaa johtua elimistön stressitilasta. Vaikka stressitila korjaantuisikin, elimistö saattaa jatkaa liiallista rT3 hormonin tuotantoa. Tätä ongelmaa ei voida tyroksiinilla korjata.
- Jotkut potilaat saattavat hyötyä Liotyroniinin käyttämisestä esimerkiksi 3-4 kuukauden ajan ennen siirtymistä tyroksiiniin tai sen lisäämistä tyroksiinin rinnalle, sanoo Tiina Keldrima.
Hoitokokeilu T3-valmisteilla on perusteltua rajallisen ajan oireisilla potilailla, joilla T3 on matala ja/tai käänteinen rT3 on korkea. Kokeilu edellyttää luonnollisesti seurantaa.

Yksilöllinen hoitosuunnitelma
Potilaan alkuhoidoksi voidaan toisinaan valita ainoastaan Liothyroniini (T3) lääkitys asteittain nousevin annoksin niin kauan kunnes reseptorit puhdistuvat. Sen jälkeen kun puhdistuminen on tapahtunut, täytyy tarkkaan seurata kehon reaktioita, ettei ylitoiminnan oireita tule.
- Kun verikokein on tarkistettu, että rT3 on laskenut, voidaan siirtyä joko Thyroxin lääkitykseen tai Armour lääkitykseen. Vaihtoehtoina on myös pienempi Liothyroniini korvaushoito tai yhdistelmähoito, selvittää Tiina Keldrima.
Liothyroniini lääkityksen aikana TSH arvo saattaa laskea mittaamattomiin, koska tätä aivolisäkkeen erittämää, stimuloivaa hormonia ei enää tarvita.
- On aivan normaalia, että TSH arvo putoaa alle viitearvojen. Siinä vaiheessa kun T4v on pudonnut tasolle 5 ja TSH on alle mittarajan, pitää ottaa rT3 koe uudelleen. Ei ole tavatonta, että lisämunuaisten alkaessa toimia normaalisti, potilas kykenee vähentämään kilpirauhaslääkitystään. Samaan aikaan on suositeltavaa käyttää lisämunuaisia tukevia ravintolisiä.
Hoitokokeiluun voi mennä aikaa noin 3 kk ja joissain tapauksissa tarvitaan 6 kk tai jopa vuoden hoito. Jotkut jatkavat senkin jälkeen Liothyroniini lääkityksellä pienemmällä annoksella. Annostus ja hoitosuunnitelma yleensäkin on aina yksilöllinen ja potilaskohtainen.

Eläinperäinen vai synteettinen?
Joillekin potilaille eläinperäinen kilpirauhashormonivalmiste on osoittautunut parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Eläinperäinen lääke tehdään sian kilpirauhasesta ja se sisältää kaikki kilpirauhashormonit, kun taas synteettisesti valmistetussa Thyroxinissa on vain T4-hormonia.
Eläinperäisellä kilpirauhashormonilla hoidettiin aiemmin kaikki kilpirauhaspotilaat. Kun synteettinen vaihtoehto tuli markkinoille 70-luvulla, se syrjäytti eläinperäiset valmisteet, erikoislääkäri Keldrima toteaa.
Nykyään Suomessa on tarjolla kaksi eläinperäistä hormonivalmistetta: Armour Thyroid ja Erfan valmistama Thyroid®. Ne ovat Fimealta haettavia erikoislupalääkkeitä, joihin ei tällä hetkellä saa mitään tukea KELA:lta. Liotyroniini on sen sijaan jo Kelan korvattava.

Lisämunuaiset ja kilpirauhanen

Lisämunuaiset ovat munuaisten yläpuolella sijaitsevia umpirauhasia. Ne sijaitsevat paksun rasvakerroksen sisällä kummankin munuaisen päällä.
Pienestä koostaan huolimatta lisämunuaiset ovat aktiivisia rauhasia ja niistä voidaan eritellä kaksi erilaista toiminnallista yksikköä: lisämunuaiskuori ja -ydin. Lisämunuaisten tunnetuimmat eritehormonit ovat adrenaliini ja kortisoli.
Addisonin tauti on lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa ja toisessa ääripäässä on Cushingin syndrooma, jolloin lisämunuainen on liikatoiminen.

Lisämunuaisten uupuminen
Lisämunuaisten uupumus on hyvin yleinen vaiva kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä, vaikka Addisonin tautia ei olisikaan todettu. Tällöin lisämunuaiset toimivat vajaasti eivätkä enää jaksa tuottaa tarpeeksi hormoneita, kuten kortisolia.
- Jotta elimistö pystyisi valmistamaan aktiivista kilpirauhashormonia, siihen tarvitaan lisämunuaisten tuottamaa kortisolia. Kortisoli on stressihormoni, jonka tuotanto nousee stressaavissa tilanteissa, sanoo erikoislääkäri Tiina Keldrima.
Monilla stressi on voinut kestää vuosiakin väsyttäen lisämunuaiset. Tällöin elimistö ei pysty valmistamaan myöskään aktiivista kilpirauhashormonia ja vajaatoiminnan oireet pahenevat lääkityksestä huolimatta.
Toisinaan käy myös niin, että henkilöllä todetaan kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta siihen tarkoitettu Thyroxin lääkitys ei sovellu ja oireet vain pahenevat alhaisen kortisolin tuotannon vuoksi.

Sylkitesti luotettavin
Ennen lääkityksen aloittamista on siis hyvä selvittää elimistön kortisolitaso, sillä kortisoli on tärkeää kilpirauhashormonien toiminnassa. Luotettavin kortisolimäärän tutkimus on syljestä tehtävä lisämunuaisen stressitesti.
- Kortisolin tuotanto on suurimmillaan tunti heräämisen jälkeen - päivän aikana sen tulisi laskea tasaisesti.
- Lääketiede tarkastelee kortisolipitoisuutta vain verestä johonkin aikaan aamulla. Sylkitestit näyttävät puolestaan koko päivän kortisolikäyrän, sillä niitä otetaan neljä päivässä, Keldrima sanoo. Sylkitestejä on saatavilla MDD Terveyspalveluiden kautta.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa lisämunuaiset voimistuvat vasta sitten kun niiden toimintaa tuetaan yhdessä kilpirauhasen kanssa.

Lisämunuaisia tukemaan
Miten sitten lisämunuaisten toimintaa voi tukea? Paitsi ravitsemukselliset valinnat sitä tukee Tiina Kelriman mukaan myös hydrokortisoni-lääkitys. Parempi toki on, jos elimistö saadaan toimimaan ilman kortisonihoitoa tai vain hyvin pienellä kortisonimäärällä.
- Jos kortisoli on tarpeellinen, on hyvä ottaa sen ohella käyttöön myös muita tukea antavia ravintolisiä, jotta oma hormonituotanto ei kokonaan lopu, sanoo Keldrima.
Potilaan oma seuranta on tärkeässä osassa.
Olennaista siinä on lämmön ja pulssin tarkkailu. Monet potilaat oppivatkin kyllä tunnistamaan reaktiot nopeasti ilmankin jatkuvaa tarkkaa seurantaa.
Tiina Keldrima suosittaa usein myös B12-vitamiinin ja seerumin rauta-arvojen mittaamista.
- Seerumin rauta (ferritiini, fS-Fe) kertoo elimistön rautavarastoista ja on anemian tärkein merkkiarvo. Rautavarastot voivat olla alentuneet, vaikka hemoglobiini olisikin normaali. Hemoglobiini (Hb) ei siis kerro elimistön todellisesta raudan määrästä.
Seerumin raudan viitearvot ovat aikuisilla 9-34 ja lapsilla 7-28. Arvon tulisi olla kuitenkin vähintään 20 tai sen yli, jotta immuunijärjestelmä toimii tehokkaasti. Alhainen rautataso on tavallinen ongelma kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä.
- Kilpirauhanen on elimistön termostaatti. Kun se toimii hyvin, elimistön lämpötila on lähes 37 astetta. Mutta kun kilpirauhanen toimii huonosti, ihminen kärsii alilämmöstä, jolloin lämpötila jää joskus jopa alle 35 asteen.
- Punaisten verisolujen tuottamiseen luuytimessä tarvitaan riittävän korkea kehon lämpötila. Tästä johtuen kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivillä on usein anemiaa. Hediän kehon lämpötila on liian alhainen, jolloin luuydin ei pysty tuottamaan tarpeeksi punasoluja. Jos rauta-arvoissa onglmia, laktoferriini tehostaa raudan imeytymistä, selvittää lääkäri Keldrima.
Teksti: Merja Elisabeth

Lisämunuaista ja kilpirauhasta tukevia ravintolisiä:

-C-vitamiini
- sinkki-seleeni
- kelp (merilevä)
- ferronol mikstuura tai muut nestemäiset rautavalmisteet tai ferrum phosphoricum solumineraali nro 3
- lakritsijuuriuute/ mustaherukanlehtiuute (huom! lakritsijuuriuute saattaa nostaa verenpainetta)
-reishi eli lakkakääpätee (Four Sigma Foods) aamulla ja päivällä
-jos rauta-arvoissa onglmia, laktoferriini tehostaa raudan imeytymistä

KILPIRAUHANEN:
Kilpirauhanen on noin 20-30 grammaa painava rauhanen kaulassa, kurkunpään alapuolella. Se on ihmisen elämälle välttämätön elin. Kilpirauhanen erittää hormoneja, aminohappojohdannaisia, joilla on laajoja vaikutuksia koko elimistön toimintaan.
Kilpirauhanen aktivoi elimistön kaikkia muita hormoneja. Kilpirauhashormonit ovat vastuussa monista aineenvaihdunnallisista toiminnoista ja lämmönsäätelystä sekä kasvusta ja kehityksestä. Ne vaikuttavat myös hapenkulutukseen ja aivotoimintaan.

PÄÄSIVULLE
MUIHIN ARTIKKELEIHIN