Jos ihminen ei rakasta, hän on hukassa. Jos uskallat rakastaa, sinusta pidetään aina huolta. Rakkaus ei löydy mielen tasolta, vaan sydämestä, Tufaan kiteyttää.
Teksti ja kuvat: Merja Kiviluoma
(Julkaistu lyhennettynä Helsingin Sanomissa 15.3.2015)
SIKHIMIES ASUU TELTASSA NAPAPIIRILLA LÄPI VUODEN
Lapin kylmän, pimeän ja lumisen metsän syleilyssä asustaa onnellinen ikämies. Kotina on teltta ja kattona taivaan tähdet. Miehen sydän sykkii Suomen luonnolle.
Bhupinder Singh Tufaan-Nihang johdattaa vierailijan keskelle talvista metsää, telttaansa, joka sijaitsee Rovaniemen kaupungin liepeillä. Vieraita ei miehellä juuri käy, mutta 76-vuotias amerikkalaismies on asunut teltassaan lähes vuoden. Pimeä vuodenaika on monen mielestä julma ja kylmä, mutta Tufaan sanoo olevansa hyvin tyytyväinen.
Tufaan ei ole kodittomaksi jäänyt pakolainen tai sosiaalipummi, vaan elämäntapansa valinnut älykäs, yliopistokoulutettu eläkeläinen. Seitsemää kieltä puhuva maailmanmatkaaja on löytänyt rauhan suomalaisesta luonnosta.
Kuuden pakkasasteen keli tuntuu lämpimältä juuri nyt, sillä korkeimmillaan yölämpötila hipoi -40-astetta. Kaiken lisäksi teltassa ei ole edes lämmittävää kamiinaa.
- Muutamia viikkoja oli kieltämättä todella kylmää, mutta olen ollut kylmissä olosuhteissa ennenkin - en tosin ihan näin kylmissä, Tufaan toteaa leppoisasti. Kevät on kuitenkin pitkällä ja kylmän haasteet jäämässä pikku hiljaa pois.
Armeijan varustein pakkasta vastaan
Pieni ja matala teltta tuskin erottuu lumihangesta. Sisälle pitää ryömiä, sillä lunta on paljon.
- Tämä on kuusikulmainen, kaksikerroksinen ns. Alaskan teltta, joka suojaa vesisateelta, Tufaan sanoo ryömiessämme peräkanaa pienestä aukosta sisälle.
Sisällä Tufaan pahoittelee primitiivisiä ja sekaisia olosuhteita. Teltassa on pimeää ja ainoa valaistus on otsalamppu, joka ei juuri valaise. Teltan lämpötila nousee ilman lämpötilaan verrattuna muutaman asteen kaasuliedellä ruokaa laittaessa. Kaasu on kuitenkin kallista, joten sitä hän käyttää vain hätätilassa lämmön lisäämiseen.
Tufaanin vaatetus on brittiläisen armeijavarustuksen mukainen ja makuupussi on peräisin Ruotsin armeijasta.
- Housuni ovat 65 vuotta vanhat. Minulla on poronnahkakengät, varasukkia, takki ja rukkaset. Yleensä ottaen armeijan vaatetus on laatutekstiiliä ja kestää isältä pojalle.
- Olen nukkunut kahdeksan kuukautta maassa, mutta sain äskettäin patjan, joten leirini tuntuu jo ihan luksushotellilta, mies nauraa.
Puolasta hankittu painekattila on tarpeellinen ruoanlaitossa ja käytössä on kolme erilaista kahvipannua. Mies kehuu italialaista pannua, joka on pyhitetty yrttiuutteiden tekemiseen.
Kuin karhu talvihorroksessa
Mutta mikä saa koulutetun ja pätevän ikäihmisen asumaan Lapin metsässä jopa tulipalopakkasilla?
- Taidan olla kuin karhu, joka viettää kaamosajan talvihorroksessa omassa pesässään. Kyse on myös henkisestä asiasta. Minulle luontoyhteys on tärkeä asia, kuten maailman monille aboriginaaleillekin.
Lapin luontokin saa puhtautensa puolesta mieheltä kiitosta.
- Täällä vesi, ilma ja luonto ovat maailman puhtaimpia. Lisäksi viihdyn paremmin kylmässä kuin lämpimässä, Tufaan perustelee.
Lähimpään kauppaan on muutamia kilometrejä ja matka taittuu nyt pyörällä, jonka hän sai lahjaksi ystäväksi tulleelta yrittäjältä. Kerran viikossa hän käy uimahallissa peseytymässä.
- Ongelma on tällä hetkellä pyykin peseminen, sillä joet ja järvet ovat jäässä. Hiiretkin vaivaavat minua nyt teltassani ja pääsivät harmikseni käsiksi jopa yrtteihini, Tufaan sanoo.
Vanha pieru pusikossa
Ihmiset tai hiiriä suuremmat villieläimet eivät juuri häiritse telttailijaa, vaikka teltta on melko lähellä päätietä. Jokunen moottorikelkkailija päristelee joskus ohitse. Jonkun huomion mies oli kuitenkin herättänyt, koska jokin aika sitten paikalle tulivat poliisit.
- He tarkastivat passini ja kyselivät minulta yhtä ja toista. Toinen heistä kysyi lopuksi ikääni ja vastaukseni melkein pökerrytti heidät. Eiväthän he voineet käsittää, että tällainen vanha pieru elää pusikossa ja vielä nauttii siitä, nauraa Tufaan omintakeista nauruaan. Poliisit kuitenkin jättivät hänet rauhaan.
Miehellä ei ole Suomessa edes pankkitiliä, lähin pankkitili on Puolassa, mutta Visa-kortilla hän saa nostettua vähän rahaa.
- Saan pientä eläkettä Yhdysvalloista ja elän kovin säästäväisesti. Teen ruokaa täällä teltassani ja aamuni alkaa kahvilla ja riisillä - paras kokojyväriisi muuten tulee mielestäni Italiasta, hän huomauttaa.
- Valkosipuli ja sipuli ovat minun suuria herkkujani ja ne pitävät myös pöpöt loitolla. Joskus syön lihaa, silloinkin mieluummin metsästettyä riistaa kuin teollista lihaa. En pidä siitä, mitä ihminen tekee nykyisin tuotantoeläimille.
Hiljaista viisautta
Tufaanin ulkonainen olemus poikkeaa tavanomaisesti muun muassa siksi, että hän on elämänkatsomukseltaan sikhi. Sikhit eivät leikkaa hiuksiaan ja päässään he käyttävät turbaania, joka on vähintään viisi metriä pitkästä huivimaisesta kankaasta kääritty päähine. Ei siis ihme, jos mies kääntää pohjoissuomalaisten katseita.
- Paikkakunnalla on myös muslimimiehiä, ja vaikka en ole muslimi, minua voidaan luulla sellaiseksi. Välittömimpiä minua kohtaan näyttävät olevan lapset, kun taas aikuiset suhtautuvat minuun vähän epäilevästi. Silti minulla on jo muutamia ystäviä täällä, hän sanoo.
Tufaanin ajatuksen juoksu on veitsenterävää, vuosilukuja ja päivämääriä kaukaisesta menneisyydestäkään ei tarvitse miettiä.
Mitä pidempään vietän aikaa miehen kanssa, sitä enemmän ymmärrän hänen valintojaan ja arvostan hänen henkevää ajatustapaansa. Vanhalla sielulla on paljon hiljaista viisautta, huikeaa elämänkokemusta, näkemystä, maailmanparantamisideoita, historiantietoa ja tajua tämän päivän maailmantilasta. Monella tavalla hän tuntuu olevan "huutavan ääni erämaassa", jonka ääntä ei kuitenkaan kuulla.
Matkalla maailmassa
Bhupinder Singh Tufaan-Nihang eli alkuperäiseltä nimeltään Thomas Dicks syntyi Floridassa 15.3.1939 toisen maailmansodan jalkoihin. Tufaan koki lapsuutensa haastavaksi ajaksi. Äiti oli hänelle lähes pyhimys, kun taas isän hän koki kovana ja militaristisena hahmona.
- Äitini työskenteli lääketieteen alalla. Isäni oli puolestaan armeijan palveluksessa, syntymäni aikoihin kansalliskaartissa ja myöhemmin USA:n ilmavoimissa.
Vanhemmat muuttivat jatkuvasti isän työn vuoksi, joten Tufaan eli hyvin monissa maissa ja oppi eri kieliä.
- Asevoimien vaikutus arjessa isän ammatin kautta toi minulle paljon henkistä taakkaa, jota kannoin pitkään. Olin itsekin aikani armeijan palveluksessa. Sotarintamalla en ollut, mutta toimin muun muassa lentotukialuksessa erilaisissa pelastusoperaatioissa. Yhdysvaltain laivastossa toimin meteorologina, kertoo Tufaan.
Tiedon ja totuuden jano
Tufaan meni aikoinaan myös naimisiin ja sai kolme lasta. Avioliitto kariutui muutaman vuoden kuluessa.
- Vanhin lapsemme kuoli 14 kuukauden ikäisenä asuessamme Floridassa. Tyttären kuolema oli minulle järkyttävä tapahtuma, jota en unohda koskaan, mies sanoo painaen päänsä alas.
Totuuden ja tiedon jano on johdattanut Tufaania aina. Yliopisto-opintoja ja muita opintoja hänelle kertyi Saksassa, Japanissa, Eteläisellä Tyynellämerellä, Intiassa, Yhdysvalloissa ja Kanadan Québecissä. Hän pitää arvossa myös Saksan Berliinissä saamaansa kolmen vuoden luontaislääketieteen opintoja, jotka olivat hänen mukaansa jo 60-luvulla Saksassa edistyksellisiä.
- Saksan kansallissosialismi vaikutti minuun kuitenkin niin, etten halunnut jäädä maahan. Sieltä saavuin ensi kerran Suomeen, Parikkalaan, vuonna 1968. Parikkalasta muutin senaikaiseen Helsinkiin, joka oli täysin erilainen kaupunki kuin nyt. Etsin siis Suomesta rauhaa sielulleni jo tuolloin, mies muistelee.
Menneisyys pyyhkiytyy pois
Helsingistä Tufaan lähti tammikuussa 1969 aikomuksenaan matkustaa Malesiaan.
- Matkallani Malesiaan maan rajat yllättäen sulkeutuivat. Olin Iranin Teheranissa ja kyselin paikallisilta sikheiltä, missä voisi saada hiljentyä. He neuvoivat minua menemään Intiaan, Kultaiseen Temppeliin, jota kutsutaan nimellä Amritsar.
Amritsar on sikhien hengellinen ja kulttuurillinen keskus; siellä Tufaan viipyi kevätkauden. Hän muistaa ajan hyvin, sillä siellä tapahtui hänen elämänsä merkittävin henkinen kokemus:
- Istuin Kultaisessa Temppelissä ja lävitseni meni voima. Tunsin, että koko menneisyyteni yhtäkkiä pyyhkiytyi pois ja kokemus muutti elämäni täysin. Näin elämäni ikään kuin ilmapallossa, joka laajentui ja suurentui aikansa. Kun päästin siitä irti, pallo tyhjeni täysin olemattomaksi, hän kuvaa kokemustaan. Tyhjyys oli 30-vuotiaalle kuitenkin autuas ja mullistava olotila, jota on vaikea selittää. Kristityt puhuvat uudestisyntymisestä, ja se tuntuu terminä sopivan myös Tufaanin kokemukseen hyvin.
- On paljon tahoja, jotka myyvät esimerkiksi valaistumisen ideaa. Oma egomme on paras ystävämme ja samalla pahin vihollisemme, hän toteaa markkinoimatta rauhan saavuttamiseen kuitenkaan omaa filosofiaansa. Jokaisella on oma tiensä elämässä.
Sikhiläinen krokotiili
Tufaanista tuli vihkimyksen kautta aito sikhi, jota hän on ollut nyt jo 46 vuotta. Hän sai myös sikhiläisen nimen, Bhubinder Singh Tufaan-Nihang, jota hän käyttää myös arkipäivässään. Nimi on myös hänen nykyisessä passissaan. Tufaan merkitsee taifuunia ja ystävät kutsuvat häntä nimellä Taifuuni.
Sikhiläisyys on sekoitus monia uskontoja. Siinä missä hindulaisuudessa on monta jumalaa, sikhiläisillä vain yksi, kuten kristinuskossakin. Jumala on persoonaton, ilman fyysistä muotoa. Siinä missä kristinuskolla on yksi guru, Jeesus, sikhiläisillä on 10 gurua. Gurut hyväksyvät sen, että Jumalan luokse on monta tietä eikä sikhiläisyys ole ainoa tie.
Sikhiläisyys puolustaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sukupuolten välillä sekä yleensä yhteiskunnassa. Käytännönläheisessä sikhiläisyydessä ei palvota kuvia eikä harjoiteta taikauskoa tai pyhiinvaelluksia.
Sikhiläisyyteen kuuluu vahva oikeudenmukaisuutta puolustava soturiperinne. "Nihang Singhs" ovat rohkeita sotureita, jotka kulkivat sotarintamalla joukkojen kärjessä.
- Nihang merkitsee persialaisittain krokotiilia, ja itse kuulun sikhien krokotiileihin. Kuten tiedämme, krokotiili ei tunne pelkoa. Itsekin koen eläneeni ilman pelkoa jo pitkään. Jos et pelkää kuolemaa, et oikeastaan pelkää mitään, kokee Tufaan.
Voimana henkiset traditiot
Tufaan kertoo olleensa aina kiinnostunut muistakin henkisistä traditioista, etenkin parantamistraditioista. Tärkeiksi työkaluiksi miehelle ovat muodostuneet esimerkiksi kiinalainen muutosten kirja (The Book of Change), juutalainen perimätieto Kabbala ja sikhiläisyyden periaatteet (Basics of Sikh). Nämä opetukset ovat valaisseet hänen henkistä tietään jo vuosikymmenet.
Länsimainen lääketiedekin ansaitsee kiitoksensa.
- 2003 minulla oli eturauhassyöpä ja olisin luultavasti kuollut neljän vuoden sisällä. Pääsin Yhdysvalloissa radikaaliin, edistykselliseen hoitoon, jossa eturauhaseeni injektoitiin radioaktiivisia kapseleita, kaikkiaan 76 kappaletta. Hoitoprosessiani seurasivat 30 tutkijaa ja opiskelijaa.
- Paranin syövästä ja olen sen jälkeen elänyt 12 vuotta terveenä. Suuri merkitys on sillä, että olen pyrkinyt pitämään itse itseni terveenä, hän sanoo.
Tufaan sanoo, että elämän todellinen voima ja lääke on kuitenkin rakkaus - eikä kyseessä ole vain opittu fraasi.
- Jos ihminen ei rakasta, hän on hukassa. Jos uskallat rakastaa, sinusta pidetään aina huolta. Rakkaus ei löydy mielen tasolta, vaan sydämestä, hän kiteyttää.
---
Tufaan ei ole kodittomaksi jäänyt pakolainen tai sosiaalipummi, vaan elämäntapansa valinnut älykäs, yliopistokoulutettu eläkeläinen. Seitsemää kieltä puhuva maailmanmatkaaja on löytänyt rauhan suomalaisesta luonnosta.
UNELMIA SUOMESSA
Bhupinder Singh Tufaan-Nihangilla on omat unelmansa Lapin ja itsensäkin suhteen. Hän haluaisi kontakteja tiedekeskus Arktikumin ja Lapin yliopiston ihmisiin. Iästään huolimatta hän haluaisi vielä opiskella ja opettaa. Tufaanilla olisikin varmasti paljon annettavaa kulttuurillisen tietämyksensä, näkemystensä ja kokemustensa puolesta.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on Tufaanin mielestä lähes täysin teorioihin perustuvaa - yliopistoa myöten. Nuorten pitäisi oppia myös sitä, mitä opiskelevat.
- Jos nykyajan nuorelle annat sähköisen työkalun, tehtävät kyllä hoituvat. Moni ei kuitenkaan osaa käyttää tavallista, mekaanista työkalua. Tällaisena näen myös koulutusjärjestelmän; teoriat ovat hienoja, mutta käytännön soveltaminen puuttuu.
Työpaikkoja Lappiin
Tufaan haluaisin nähdä Lappiin perustettavan yrityksiä, joissa hyödynnettäisiin suomalaiseen kulttuuriperimään kuuluvaa tietotaitoa ja etenkin saamelaisten asiantuntemusta.
- Lapissa tunnetaan paljon kasveja ja yrttejä, mutta tietääkseni yrttihoitoihin pohjautuvaa klinikkaa täällä ei ole. Lappilainen bisnes rakentuu lähes täysin turismin ympärille, joten muitakin yrityksiä tarvittaisiin työttömyydestä kärsiville lappilaisille, Tufaan sanoo. Hän arvostaa lappilaista käsityötä ja kehuu esimerkiksi lapinpuukkoja, mutta suree sitä, että niidenkin työvaiheita tehdään suurelta osin nykyisin ulkomailla.
Lapin metsien tilanne surettaa miestä.
- Täällä on maailman parhaita puita. Näen jatkuvasti etelään matkaavia tavarajunia, jotka ovat täynnä suuria tukkeja. Voitto niistä menee etelään pohjoisten ihmisten kustannuksella.
Huoli saamelaisista
Hiljattain metsien mies tapasi elämänsä ensimmäisen saamelaisen, kun hänen poronnahasta tehdyt saappaansa tarvitsivat korjausta. Saamelaiset Tufaan kokeekin hengenheimolaiseksi, joskin hän suree saamelaisten asemaa Suomessa.
- Saamelaiset eivät ole enää yhtenäinen joukko eivätkä saa riittävästi ääntään kuuluviin. Kun yhtenäisyys joukosta puuttuu, valtaväestön on helpompi hallita ja manipuloida mitä tahansa vähemmistöä, hän pohtii. Tulevana kesänä hän haluaa mennä vielä pohjoisemmaksi ja tutustua saamelaisiin paremmin.
Viime kädessä Tufaan kuitenkin on sitä mieltä, että maailmassa rotuja on vain yksi.
- On olemassa vain yksi rotu, se on ihmisrotu. Olemme menettäneet ymmärryksen samanarvoisuudestamme ja siksi maailmasta on tullut eriarvoisuuden kehto, hän pohtii.
Kiehuva maailma
Tufaan puhuu mielellään maailman tilanteesta. Hänen mielestään ihmiskunnan evoluutio on mennyt monella tavalla huonompaan suuntaan.
- Olen itse elänyt toisen maailmansodan, Hiroshiman atomipommituksen, Korean ja Vietnamin sodan. Omana elinaikanani veren vuodatus on maailmassa vain lisääntynyt sekä Amerikassa että muslimimaissa.
Atomivoimakin huolestuttaa miestä. Hän vertaa atomienergiaa kanamunan keittämiseen.
- Kun laitat munan kiehuvaan veteen, sen kovettuminen vie noin 5-8 minuuttia. Hiroshiman pommituksen aikoihin maailmassa oli jo tarpeeksi ydinvoimaa, jolla koko maailma oltaisiin voitu "keittää" muutamassa minuutissa - saati sitten nykypäivän ydinvoimalla, sanoo Tufaan.
Aikakaudesta toiseen
Tämänhetkinen aikakautemme on Tufaanin mielestä kuitenkin hyvin merkityksellinen. Tulevaisuudenkuvia hän hahmottelee mayakalenterin perusteella.
- Mayat olivat ennustuksissaan hämmästyttävän tarkkoja, mentiin sitten ajassa miljoonia vuosia taaksepäin tai eteenpäin. Merkittävää on, että myös vanha hindulainen kalenteri on yhteneväinen mayakalenterin ennustusten kanssa. Molemmissa keskeinen päivämäärä on 21.12.2012.
Kyseisenä päivänä monet odottivat maailmanloppua, sillä mayakalenterin sanottiin silloin päättyvän. Tufaanin mielestä päivämäärä tarkoittaa neljän vuoden siirtymävaiheen alkua yhdestä aikakaudesta toiseen. Tätä siirtymävaihetta on jäljellä vielä vajaa kaksi vuotta.
- Elämme nyt juuri taakse jäävä aikakautta, joka on hindujen kalenterin mukaan 'kali yuga'. Se merkitsee kuoleman enkeliä ja pimeyden aikaa. Silloin maailmassa on sotia, ristiriitaa, pelkoa ja kärsimystä.
Kali yugaa seuraa kuitenkin 'satya yuga'.
- Satya yuga merkitsee totuuden aikakautta ja on täysin päinvastainen kehitysjakso. Se perustuu rauhaan ja rakkauteen. Tällainen aikakausi on siis tulossa maailmaan 21.12.2017 mennessä, uskoo Tufaan.
Tufaanin ulkonainen olemus poikkeaa tavanomaisesti muun muassa siksi, että hän on elämänkatsomukseltaan sikhi. Sikhit eivät leikkaa hiuksiaan ja päässään he käyttävät turbaania, joka on vähintään viisi metriä pitkästä huivimaisesta kankaasta kääritty päähine.